Isommat lasten synttärijuhlat pidimme jo Suomessa ennen lähtöä, mutta vielä Wienissäkin toki vietettiin synttäreitä asiaankuuluvine kakkuineen ja vieraitakin oli.
Kerttu oli oikein otettu onnittelulaulusta ja muutenkin 1-vuotias alkaa osata jo monenmoista. Taputtaminen, vilkuttaminen ja koputtaminen (kop, kop -ääntelyn säestämänä) sujuvat hyvin. Myös puheen ymmärtäminen on lisääntynyt huimaa vauhtia. Omia sanoja Kertulla on vasta muutamia "ei" sujuu jo oikein ja tänä aamuna Kerrtu sanoi ihan selvästi "tiito" eli kiitos. Kyllä tämä tästä, myös ruoka maistuu jo paremmin ja itse syömistä harjoitellaan valtaisan sotkun säestyksellä.
Lauantaiaamuna kävin kampaajalla heti kahdeksan jälkeen. Hiukset lyhenivät ihan hyvin saksaksikin, mallissa on hieman toivomisen varaa, mutta se menee ehkä ylipäätään kampaajan vaihdon piikkiin. Kampaajalta jatkoimme sitten koko porukalla aamukahville ja "kauppahalliin". Asunnonkatsontaretkillä olimme jo nähneet pienehkön kauppahallin tai oikeammin pienten kiinteiden toritalojen keskittymän, jossa oli myös kalakauppa. Kahvila ja kalakauppa olivat molemmat hyviä ja aamuretke kruunasi saksalainen karnevaalibändi, joka purkautui bussistaan suoraan kahvilan edessä.
"Calforinia dreaming", Abba ynnä muut tutut tanssibiisit toimivat oikein hyvin torvisoittokunnan soittamina. Otto ja Kerttu olisivat kuunnelleet musiikkia vaikka kuinka kauan, mutta lähdimme kuitenkin suunnistamaan kaupan kautta kohti kotia. Riemuksemme bändi "seurasi" meitä ja saimme kuunnella soitantaa vielä toiseenkin otteeseen. Varsinainen paraati mieltä jäi tällä kertaa näkemättä, mutta ensi vuonna täytyy ehdottomasti mennä katsomaan.
Tänään meillä on suomalaisen laskiaisperinteen mukaan hernekeittoa ja iltapäivällä ainakin vähän mäenlaskua. Ollaan koko perhe jonkun verran flunssassa, joten pidemmät pulkkailuretket jäi tällä kertaa väliin, vaikka täällä lunta onkin (kuten perjantaina otetusta kuvasta näkee).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti