Joulumarkkinoita ja sipulikeittoa

Joulumarkkinasesonki Wienissä on – niin sanotusti muttei kirjaimellisesti – kuumimmillaan. Viime päivinä olemme mekin päässeet joulumarkkinoille palelemaan. Tiina kävi ensin tyttöjen (7 naista) kanssa Spittelbergin markkinoilla. Lauantaina tapasimme viikonloppulomalla Wienissä olleet Samin, Jennin ja lapset ja kävimme porukalla Karlskirchen joulumarkkinoilla. Sunnuntaina kävimme vielä oman perheen voimin katsastamassa Altes AKH:n joulumarkkinat. Nämä kaikki ovat kivoja paikkoja: Spittelbergin kapeat kujat luovat omanlaisensa tunnelman, Karlsplatzilla on tarjolla lapsille oljissa peuhaamista ja poniratsastusta, vanhan sairaalan autoton valtava sisäpiha takaa rauhallisen tunnelman. Lasten suosikkeja olivat poniratsastus (Kertun poni pysähtyi ja kakkamiestä tarvittiin paikalle) ja karusellit, aikuisten suosikki oli lämmin juoma.

Lämmintä juomaa kaipasin siitä huolimatta, että minulla oli päällä pitkähihainen trikoopaita, villaneule, untuvaliivi ja topattu päällystakki; pitkät kalsarit, villasukat, pipo ja hanskat – kaikki tämä +8 asteen säässä. Muutaman vuoden kokemuksen perusteella joulumarkkinoilla ei ole koskaan kuuma, eikä kyllä ollut tälläkään kertaa.


Viikonlopun aikana emme pelkästään vierailleet, vaan myös isännöimme. Perjantaina meillä oli kylässä vanhoja Wienin-tuttuja, kun Eeva ja Kyykkä vanhempineen kävivät kylässä. Myös Iivari ja Kasperi vanhempineen oli kutsuttu samalle illalliselle, jota varten valmistin kattilallisen (10 l) sipulikeittoa. Meitä oli siis koolla 12 henkeä, valitettavasti Liisin sairastuttua loput vieraat eivät päässeet paikalle. Tuntuu, että nyt on flunssan huippukausi menossa: joka toinen tuntuu olevan kurkku karheana, ilman ääntä tai kuumeessa. Johtuneeko tämän koleasta säästä vai sumun ja inversion aiheuttamista korkeista pienhiukkaspitoisuuksista?