Nämä sanat sanoo varmaankin tänään myös moni kansanedustajaehdokas, mutta täällä huokastaan toisesta syystä: Wienin maraton kaikkine oheistataphtumineen juostiin tänään mitä mainioimmassa kevätsäässä. Osallistuin maratontapahtuman puolimaratonin verran. Hyvin meni, ainakin ensikertalaiselta, sillä tulin maaliin ajalla 2.18.01. Oma tavoite oli juosta alle 2,5 tunnin, joka alittuikin kirkkaasti.
Reitti oli suunniteltu mukavasti kiertämään Wienin nähtävyyksiä, joskin matka Schönnbrunnin linnalle tuntui kestävän ikuisuuden, onneksi linnan edustalta alkoi paluumatka, eli noin 6,5 viimeistä kilometriä ennen maalia. Ennen maaliviivaa voimat riittivät vielä loppukiriin, mutta maalissa jalat tuntivat ihan pölkkelöiltä.
Jaska ja lapset tulivat maalialueelle vastaan. Jaskan tilaama tulospalvelu kertoi, että olin juossut matkani 9,17 kilometrin tuntivauhtia eli kilometrin aina 6,32 minuutissa. Tällä vauhdilla sijoitukseni puolimaratoonareiden joukossa oli peräti 8 617. Yli 30-vuotiaiden naisten sarjassa pääsin sentään neljänsadan parhaan joukkoon sijoituksellani 396.
Iltapäivä kului lähinnä lepäillessä. Jalat ovat melko kipeät, kävelemään kyllä pystyy, muttei se mukavalle tunnu. Jaska ja lapset laittoivat vielä pihalle kukkia sekä yrttipuutarhaa. Nyt meillä jännitetään vaalituloksia Suomesta. Kerrassaan ennenkuulumatonta, sanoisin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti