Telttaretki ja uimaloita

Viime viikolla keksimme lasten kanssa, että kesäaikaan on syytä lähteä telttailemaan. Sehän ei ole ongelma, sillä muuttokuormassa oli mukana myös teltta ja makuupussit. Niinpä pystytimme perjantaina teltan takapihalle. Voi sitä riemua ja intoa - Tiina sanoi, ettei muista nähneensä Ottoa niin täpinöissään jostain kotona tehdystä asiasta. Telttaan sitten kannettiin retkipatjat, vanha petauspatjamme, makuupussit, tyynyt ja pehmolelut.

Illalla grillasimme tuttuun perjantai-illan tapaan kalaa ja söimme ulkona. Lämpötila on ollut viime aikoina iltaisinkin 25 asteen paikkeilla, joten ruoka ei pääse liian nopeasti jäähtymään. Retkitunnelmaa rakennettiin myös ruokalistan avulla, sillä paahdoimme vaahtokarkkeja ja keitimme trangialla iltateet. Suurista odotuksista huolimatta minä taisin olla ainoa, joka välitti vaahtokarkeista.



No sitten jo pitkälti yhdeksän jälkeen kun lapset alkoivat olla täysin pitelemättömiä, aloimme siirtyä telttaan aikeissa nukkua. Pissalle. Jano. Makuupussiin sisälle. Kakattaa. Ulos. Lopulta kumpikin makoili tyytyväisenä omissa pusseissaan. Toki oli jo ennalta selvää, että minä nukahdan ensimmäisenä, mutta kymmenen jälkeen havahtuessani teltassa oli hiljaisuus - sen jälkeen univaikeuksia oli vain minulla.

Aamulla teltasta herättiin hyväntuulisina ja päivän tärkein ohjelma oli käynti Krapfenwaldbadin uimalassa. Uimaloita onkin viime viikkoina nähty useasti: Gänsehaufel ja Städtisches Strandbad Alte Donaulla on tullut kokeiltua, Teijan ja Jarin allasta on kulutettu, Tiina kävi Döblingin uimahallissa ja tietysti oman takapihan altaassa on puljattu muutaman kerran päivässä.

Nämä asiat - uiminen ja takapihalla oleilu - ovat olleet ihanan rento tapa viettää kesää. Tiina jopa totesi viikonloppuna, että tuntuu kuin olisi kesämökillä. Eikös se kerro aika paljon rennosta kesäelämästä.