keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Juhlahumua

Helmikuun myötä alkutalven laskettelukausi vaihtui lähes lennossa kaikenkattavaan juhlahumuun. Juhlakauden avasivat Hofburgissa pidetyty tanssiaiset, joihin olimme Jaskan kanssa tänä vuonna hankkineet liput. Puitteet wieniläsvalssien tanssimiseen olivat kieltämättä upeat ja kokemus oli muutenkin mukava. Kauniita pukuja näki illan aikana pilvin pimein, mutta ensi vuonna suuntaamme ehkä Jägerballiin, jossa pukukoodina on: drindil.

Tanssiaisia seuraavan viikona (siis viime viikon) lapset olivat tarhasta hiihtolomalla. Jopa +16 asteeseen lämmennyt sää ei varsinaisesti suosinut talviurheilulajeja, mutta nautimme viikon ajan rauhallisemmasta aamurytmistä, puistoretkistä ja kavereiden seurasta. Kävimme myös katsastamassa eläinlapset Schönbrunnissa: pandavauva nukkui, norsupoika Tuluba oli selvästi kasvanut ja krokotiileillakin oli poikasia.

Hiihtolomaviikon päätteeksi juhlimme Kertun syntymäpäiviä. 2-vuotias oli aivan innoissaan saamistaan lahjoista, kiitos kaikille!






Iltapäivällä olikin aika suunnata sirkukseen. Wienissä esiintyy tällä hetkellä kanadalainen (?) sirkus Cirque du Soleil, jonka akrobatiaesitykset olivat aivan huimia. Kaksi ja puolituntinen esitys kului kuin siivillä.

Tällä viikolla olemme valmistautuneet seuraavaan juhlaan, jota vietämme tulevana sunnuntaina täällä kotona. Luvassa ovat lasten syntymäpäivät karnevaaliteemalla. Ja helmikuun vaihtuessa maaliskuuksi onkin taas aika siirtyä laskettelutamineisiin.

torstai 3. helmikuuta 2011

Uusia autoja

Viime viikot ovat kuluneet valtavan nopeasti. Ja syykin on ilmeinen: olemme olleet kaksi perättäistä viikonloppua reissussa ja aina välillä kotona sairastamassa. Onneksi taudit ovat olleet melko lyhytaikaisia, nyt tosin lapsia vaivaa kova nuha, mutta sitä on ilmeisesti liikkeellä. Alkuviikon sisarukset nimittäin päivystivät tarhassa kahdestaan kolmen hoitajan huomassa. Kolmas hoitaja oli tarhan vanha kasvatti, joka oli neljän päivän ajan vanhassa hoitopaikassaan työharjoittelussa. En tidä liekö tiukan kielikylvyn syytä, mutta tänä aamuna Kerttu komensi minua topakasti saksaksi laittamaan hanskat käteen.

Tänään pääsin todistamaan myös toista merkittävää tapausta, kun Otto asioi ensi kerran kaupassa omilla rahoillaan. Lähes koko köyttövarat kuluivat, mutta nyt on leikeissä taas kolme uutta viime aikoina suureen suosioon päässyttä Autot-elokuvasta tuttua pikkuautoa. Reippaasti Otto laski rahansa ja on ollut oikein tyytyväinen ostokseensa.

Tyytyväisiää olimme myös viimeviikonlopun Annabergin-hiihtoretkeen. Neljän päivän runsaan lumisateen jälkeen Annabergissä paistoi aurinko koko viikonlopun ja koko perhe pääsi laskettelumäkeen koettamaan taitojaan. Otto laskee jo sujuvasti lyhyitä matkoja ja hallitsee hienosti hississä menon. Kerttukin kokeili suksia jalkaan ja oikea laskuasento löytyi melkein heti - joskin väsymys yllätti lähes saman tien. Tämän kokemuksen perusteella rinteeseen lähtee mielellään myös uudelleen, joskin muutama tunti opetusta tulee vielä tarpeeseen - vähän itse kullekin.





Eilen Oton sitten pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa oikeisiin rumpuihin erään suomalaisrumpalin harjoitushuoneelle. Tätä aikaisemmin kotona on soitettu ahkerasti itse rakennettuja rumpuja, joihin on haettu osia sekä leikkikaluista että kattilakaapista. Harjoittalu näkyi ja soitto sujui kokemukseen nähden hyvin ja äänekkäästi.